Päiväkirja       

Ruokien kuivausta 15.1.2010

Retkiruoat ovat helposti melko puuduttavaa syötävää. Niihin saa mukavasti vaihtelua kuivaamalla itse lihaa ja kasviksia niiden sekaan. Ruoan kuivatus vie oman aikansa ja siksi aloitimmekin työn hyvissä ajoin. Syksyllä kuivasimme mustikoita ja kantarelleja ja viimeisen kuukauden aikana projektina on ollut lihan kuivaaminen. Olemme kuivanneet jauhelihaa, tonnikalaa (olemme todenneet paloina vedessä olevan hyvä vaihtoehto), kanaa ja kinkkua. Ajatuksena on kuivata viime vuoden tapaan myös tomaatteja, herne-maissi-paprikaa ja herkkusieniä. Osan kasviksista hankimme valmiiksi kuivattuina. Ainakin paprikaa, sipulia ja keittovihanneksia on saatavilla kohtuuhintaan ja varmaan mukaan lähtee kuivattuja hedelmiäkin.

Kuivaaminen kannattaa, koska ylimääräisen veden kuljettaminen on turhaa. Vesi painaa ja lisäksi se on talviolosuhteissa umpijäässä. Esimerkiksi tonnikalan paino putoaa melkein neljäsosaan kuivatuksessa − sinänsä loogista, koska 100 g tonnikalaa sisältää nesteen lisäksi 25 g proteiinia ja gramman rasvaa. Kuivatuksessa siis oikeastaan kaikki neste saadaan hävitetyksi. Toki reissuun voi lähteä ihan valmisruoillakin, mutta omat viritykset piristävät makuelämyksiä ja toisekseen niiden avulla saa parannettua myös ruoan ravintojakaumaa. Kuivaaminen vaatii oman viitseliäisyytensä, mutta mitäpä ruokaa rakastava ei tekisi saadakseen arktisen vaelluksen mahdollisimman kevytpainoisesta ja runsasenergisestä ruoasta maukkaamman.

Kuivaamiseen käytämme tavallista uunia sekä kasviskuivuria. Kasviskuivuriin voi hyvin laittaa ainakin vähärasvaista lihaa. Lisätietoa kuivaamisesta voi lukea retkeilykerho Ulvovan Suden sivuilta.